Esittelyssä

Aiemmat esittelyt

Kahlekuningas

Kuvittelu ok, vääristely ei

Arto Koskisen käsikirjoittama ja ohjaama Kahlekuningas on koko perheen elokuva kaikille niille, jotka ovat joskus valehdelleet ja oppineet, että valheella voi olla ikävät jäljet.

Elokuva sijoittuu nyt muodikkaaksi nousseelle 70-luvulle. Aikaan, jolloin niin nuorten kuin aikuistenkin piti vielä osata viihdyttää itseään. Mustavalkoisessa tv:ssä näkyi kaksi kanavaa, radiosta tuli popmusiikkia tuskin nimeksikään eikä aikaa tapettu tietokonepelien parissa. Mielikuvituksella ja kekseliäisyydellä oli vielä tuolloin hyvin tärkeä osa etenkin lasten ja nuorten vapaa-ajan käytössä.

Poika, perhe ja petturuus

Kahlekuninkaan päähenkilö on Torniossa asuva 12-vuotias Esko. Eskon isä on viinaanmenevä kommunisti, veli haaveilee rocktähdeydestä ja sotamuistojensa traumatisoima ukki on lakannut kokonaan puhumasta. Äiti kantaa sitkeästi huolta koko perheestä, vaikka miesväen toilailut käyvätkin välillä voimille. Esko käy eräänä päivänä kavereidensa kanssa kahinoimassa radan toisella puolella Ruotsissa ja aiheuttaa onnettomuuden, jossa särkyy kasa polkupyöriä. Kun Eskoa kuulustellaan aiheesta, tämä kieltää olleensa edes paikalla. Eskon kaverit pitävät tätä petturuutena ja Esko huomaa pian joutuneensa kavereidensa boikotoimaksi. Rajan toiselta puolen löytyy kuitenkin uusi ystävä, kahlekuningas Harry Houndinia ihaileva Patrick. Patrickilla on suomalaisia inhoava sisko Helen ja leukemia, josta tämä ei sano Eskolle sanaakaan. Neuvokkailla pojilla on hauskaa yhdessä, mutta sekään ilo ei ole ikuista. Perhe-elämäkin järkkyy, kun äiti saa mieskatraastaan tarpeekseen.

Oikea tapa tehdä väärin

Kahlekuningas on tragikoominen elokuva siitä, miten ihminen menee usein siitä, missä aita on matalin vain huomatakseen, että korkeampi olisi ollut sittenkin parempi. Esko valehtelee pelastaakseen nahkansa, mutta menettää valehdellessaan ystävänsä. Esko ei ota kuitenkaan tästä opikseen vaan turvautuu valheeseen myöhemminkin. Toisen valheen seuraukset ovat vieläkin traagisemmat. Mikään synkkä elokuva Kahlekuningas ei kuitenkaan ole. Eskon näkökulmasta kerrotussa tarinassa on lämmintä huumoria ja ymmärtävä suhtautuminen henkilöihin. Esko tekee virheitä, mutta niinhän kaikki ihmiset tekevät. Tärkeintä on, että ymmärtää omat virheensä ja ottaa opikseen.

Yksinkertaisella tavalla hyvän tarinan lisäksi elokuvassa on hienot näyttelijäsuoritukset. Miika Enbuske ja Emil Lundberg näyttelevät Eskoa ja Patrickia hyvin aidontuntuisesti, ja Heikki Hela ja Maija Junno ovat todella mainioita rooleissaan isänä ja äitinä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Arto Koskinen
Pääosissa: Miika Enbuske, Emil Lundberg, Heikki Hela, Maija Junno, Sulevi Peltola, Arttu Kapulainen
Suomi 2002
Ensi-ilta 4.10. 2002

Elokuvan sivut:
http://www.mixworld.net/kahlekuningas/

Tiina Raatikainen

Sooda-kriitikko:

Soodalaiset itte:

Ylös!