Akvaarion perustaminen
Akvaarion hoito
Akvaariolinkit

Akvaarion perustaminen

On hyvä tietää muutama yleisasia akvaariosta ennen kuin hankkii sellaisen. Tässä osiossa on perustietoa akvaariomaiseman rakentamisesta ja sen muuttamisesta toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tietoa on myös aloittelijalle sopivista kaloista ja kalojen kotiuttamisesta akvaarioon.

Akvaarioista yleisesti

Akvaarioita on pääasiassa kolmenlaisia: seura-akvaarioita, lajityyppikavaarioita ja merivesiakvaarioita. Seura-akvaariossa on erilaisia kaloja, lajityyppiakvaariossa vain tietyntyyppisiä kaloja. Esimerkiksi ahvenet ovat sen verran aggressiivisia kaloja, ettei niitä voi pitää muiden kalojen kanssa. Näillä sivuilla olevat ohjeet koskevat vain makeavesiakvaarioita. Merivesiakvaariot ovat harvinaisempia jo siitä syytä, että ne vaativat suurempia investointeja.  

Akvaarion hankkiminen

Akvaarion voi ostaa joko valmiina akvaarioalan liikkeestä tai käytettynä esimerkiksi Keltaisen Pörssin kautta. Käytetyt ovat yleensä puolta halvempia kuin uudet. Käytettyä ostaessa on syytä varmistaa, että tiivistys on kunnollinen eikä akvaariosta pääse vuotamaan vettä.

Akvaarioita on pääasiassa kolmea tyyppiä. Yleisimpiä akvaarioita ovat nykyään iskunkestävät kokolasiset, joissa sivut on liimattu yhteen silikonin avulla. Osittain kehystetyissä akvaario on kehystetty alumiiniraameilla ylä- ja alapuolelta. Kokonaan kehystetyissä akvaarioissa sivut ovat vakaiden metallikehysten sisällä.

Akvaarion koko valitaan sijoituspaikan ja kalojen lukumäärän perusteella. Perussääntö on, että akvaariossa tulisi olla yksi litra vettä jokaista kalan senttimetriä kohti. Kannattaa hankkia mieluummin liian iso kuin pieni akvaario. Tavallinen aloittelijan virhe on hankkia liian paljon kaloja liian pieneen tilaan. Alle 40-litraisessa akvaariossa ei saa pitää lakipykälienkään mukaan pysyvästi kaloja. Kalan vaatima litramäärä lasketaan 1 litra per kalan pituussenttimetrit. Jos kala kasvaa parhaimmillaan 10 cm pituiseksi, siitä isommille 5 litraa per kalan pituussenttimetrit. Yleisin nuoren akvaarioharrastuksen aloittelijan virhe on, että hankitaan liian pieneen akvaarioon liian paljon ja liian isoja kaloja. Sopiva koko aloittelijalle on 80-120 litran akvaario.

Suuret akvaariot eivät ole sen työläämpiä kuin pienemmätkään. Isossa akvaariossa vesiarvojen vakaana pitäminen on itse asiassa helpompaa kuin pienessä, sillä mitä vähemmän vettä akvaariossa on, sitä nopeampia ja suurempia vesiarvojen muutokset ovat.

Akvaariomaiseman rakentaminen

Akvaario laitetaan rauhalliseen ja varjoisaan paikkaan. Suora auringonvalo ei ole toivottavaa, koska auringonvalo lisää levän kasvua. Akvaarion alustan on oltava vakaa ja tasainen. Akvaarion alle voi asettaa viiden millin paksuisen styroksilevyn vähentämään jännitystä ja estämään lasia rikkoutumasta. 

On myös katsottava, että alusta on tarpeeksi tukeva, tuleehan sen päälle kuitenkin yleensä reilut sata kiloa painoa. Liikkeestä ostettu akvaario kannattaa pestä huolellisesti, jotta kaikki valmistajan käyttämät aineet saataisiin lopullisesti pois. Akvaario pestään kuumalla vedellä, saippuaa ja muita kemikaaleja ei pidä käyttää.

Akvaarion lähelle tarvitaan monipistorasiainen jatkojohto sähkölaitteita varten. Parasta olisi jo liitäntä olisi akvaarion yläpuolella, jottei pistorasiaan pääsisi vahingossa vettä vedenvaihdon yhteydessä.

Akvaarion rakentaminen aloitetaan laittamalla sen pohjalle ohut kerros soraa. Sora ei saisi olla teräväreunaista, koska itseään hiovat kalat satuttavat siinä helposti itsensä. Hiekotussapeli ei siis käy akvaarioon, seulottu luonnonhiekka kylläkin. Seulottua luonnonhiekkaa saa edullisesti rautakaupasta. Sora ei saisi missään nimessä olla valkoista, koska kirkas hiekka ärsyttää kaloja ja aiheuttaa niille stressiä. Ennen akvaarioon laittamista sorasta on huuhdottava pölyt pois. Sora on puhdasta, kun vesi ei enää samene sekoitettaessa. Soran sekaan voi laittaa pohjaravinteita kasveja varten. 

Akvaarion takaseinälle laitetaan taustakuva. Akvaario koristellaan kivillä, karahkoilla ja kannoilla. Kalat tarvitsevat piilopaikkoja. Kun niillä on paikkoja, joihin ne voivat piiloutua, niistä tulee myös rohkeampia olemaan esillä. Sopivaa pohjatarpeistusta löytää akvaarioliikkeistä. Akvaarioon voi laittaa myös itse löytämänsä puun kunhan vain desinfioi sen huolellisesti keittämällä sen vaikkapa saunan padassa. Vain sellaiset somisteet, joista ei voi liueta mitään haitallisia aineita akvaarioveteen, ovat turvallisia. Kalkkia ja metallia sisältävät kivet eivät esimerkiksi sovellu akvaarioon.

Kasvitkin tarjoavat kaloille piilopaikkoja, mutta niillä on myös tehtävä akvaarion koristajina ja akvaarion ilmaston hoitajina. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että akvaarioon kannattaa hankkia mieluummin paljon samoja kasveja kuin monia erilaisia kasveja. Sopivia kasveja löytää akvaarioalan liikkeistä. 
                                 
Ylös!

Akvaario toimivaksi elinympäristöksi

Akvaario täytetään huoneenlämpöisellä vesijohtovedellä. Veden kaatamisen ajaksi voi laittaa pohjalle suojakelmun suojaamaan pohjarakennelmia. Suodatin ja lämmitin asennetaan lopuksi akvaarion takannurkkiin.

Suodatin puhdistaa vettä sekä mekaanisesti että biologisesti. Kaikissa akvaarioissa, joissa on kaloja, tulisi olla jonkinlainen biologinen suodatus. Biologinen puhdistus poistaa ammoniakkia vedestä. Mekaaninen suodatin poistaa vedestä kiinteät kappaleet kuten kasvin palat, syömättömän ruoan jne. ennen kuin ne ehtivät hajota ammoniakiksi.

Suodattimen pumppaustehon, suodatinkammion koon ja akvaarion koon olisi sovittava yhteen. Suodattimen tulisi olla tarpeeksi tehokas, jotta se pitäisi akvaarioveden puhtaana. Se ei kuitenkaan saisi olla liiankaan tehokas, sillä voimakas vedenkierto saattaa koitua joidenkin kalojen kohtaloksi ja estää myös hyödyllisen bakteerikannan muodostumista. 

Lämmitin asennetaan noin kahteenkymmeneen kuuteen asteeseen. Akvaariokalat ovat tavallisimmin trooppisia kaloja, jotka palelevat kahdessakymmenessä asteessa. Lämmitin on asennettava paikkaan, jossa vesi virtaa sen ympärillä, jotta vesi lämpiäisi tasaisesti. Lämmittinä yleisimpiä ovat sauvanmuotoiset lämmittimet. Ne ovat täysin vedenpitäviä eikä suolavesi vahingoita niitä.

Akvaarioon laitetaan myös lamput. Valaistus tuo kalat esiin ja saa kasvit näyttämään paremman näköisiltä, mutta sen ensisijaisena tehtävänä on auttaa kasveja yhteyttämään. Makeavesiakvaarion valaisimia ovat loisteputket ja elohopeapurkauslamput. Elohopeapurkauslamppu on valittava silloin, kun akvaarion syvyys on yli 60 senttiä.

Pystyttämisen jälkeen akvaarion annetaan seistä neljästä viiteen päivää. Tänä aikana akvaarioon alkaa muodostua hyödyllinen bakteerikanta. Vasta tämän jälkeen akvaarioon voi tuoda kaloja. Ensimmäisten tuntien aikana on syytä seurata, ettei akvaariosta vain vuoda vettä.

Ennen kuin akvaarioon laitetaan kaloja, on tarkistettava veden ph-pitoisuus. Oikea ph-pitoisuus riippuu akvaarioon tulevista kaloista. Sopiva ph-pitoisuus on yleensä 6- 7,5.  Ph-pitoisuutta voi tarvittaessa laskea laittamalla veteen turveuutetta. Jos vesijohtovedessä on  klooria, veteen voi lisätä myös ns. vedenparannusainetta, joka sitoo klooria itseensä.

Akvaariota varten on hankittava lisäksi haavi, jolla kalat saa tarvittaessa kätevästi vedestä pois. Akvaariossa tulisi olla myös lämpömittari, jotta akvaarion lämpötilaa voisi tarkkailla päivittäin.

Ylös!

Aloittelijan kalat

Aloittelijalle sopivia kaloja ovat muun muassa panssarimonnit, pienikokoiset tetrat, synnyttävät hammaskarpit, sateenkaarikalat ja lehtikalat. Mainio hankinta on myös leväbarbi, joka tunnetaan akvaarion ”talonmiehenä”, koska se syö levää ja pitää siten akvaarion siistinä.  Aloittelijalle sopivat kalat ovat yleensä halvimmasta päästä.

Sopimattomia kaloja aloittelijalle ovat muun muassa kultakalat, piraijat, puikkokalat, tappara- ja kynäkalat. On myös otettava huomioon, etteivät kaikki kalat viihdy keskenään. Aggressiivisia kaloja ei siten pidä laittaa yhteen rauhallisempien kalojen kanssa.

Hankittaessa kaloja akvaarioon kaloja tulisi ottaa huomioon paitsi niiden ulkonäkö myös niiden käyttäytyminen, lopullinen koko ja niiden erityisvaatimukset. Parvikaloja, kuten panssarimonneja, ei pitäisi koskaan hankkia yksittäisinä. 
 

Kalojen kotiuttaminen akvaarioon

Kalat tulisi kotiuttaa akvaarioon varovaisesti. Kalat tuodaan liikkeestä pussissa, jossa on vettä. Jos matka kestää kauemmin kuin puoli tuntia, pussiin tulisi laittaa enemmän ilmaa kuin vettä. Pussi laitetaan kellumaan pimeään akvaarioon suu ylöspäin. Pussin suu avataan ja reunoja rullataan hieman auki. Pussia täytetään muutaman kerran akvaariovedellä puolen tunnin aikana. Tämän jälkeen kalat voikin siirtää haavin avulla itse akvaarioon. Pussin vettä ei tulisi tyhjentää akvaarioon.

Lähteet: Varjo, Markku: Elävä akvaario. Video, Terra Firma Oy. Petri Lyly, Tampereen akvaarioseura. Seran oppaat.