|
 Delfiininhoitajan
työssä on haasteita
-
Delfiininhoitajan työ kuulostaa ehkä eksoottiselta,
mutta tämä on ihan tavallista työtä siinä
missä mikä tahansa muukin, sanoo Särkänniemen
delfinaariossa Tampereella työskentelevä Johanna
Kuuluvainen.
Johanna
on ollut Särkänniemessä delfiinienhoitajana
jo 12 vuotta. Maatalousalalla sitä ennen työskennellyt
Johanna haki aikoinaan paikkaa lehti-ilmoituksen perusteella.
Kokemus eläinten kanssa työskentelystä oli
varmasti yksi syy siihen, että Johanna valittiin toimeen.
Koulutusta juuri delfiininhoitajaksi Johannalla ei ollut,
kuten ei kellään muullakaan Särkänniemessä
olevalla, koska tällaista koulutusta ei ole tarjolla.
Nuoremmat kouluttajat saavat oppinsa vanhemmilta kouluttajilta.
- Me vanhemmat kouluttajat olemme saaneet oppia tutustumalla
delfinaarioihin eri puolella maailmaa. Usean vuoden ajan meitä
konsultoi amerikkalainen Bruce Stephens, joka on ollut
mm. SeaWorldissä miekkavalaiden pääkouluttajana.
Tällä hetkellä hän toimii konsulttina
merinisäkkäiden koulutuksessa. Ajatuksia vaihdetaan
paljon myös vuosittaisissa kansainvälisissä
konferenseissa. Särkänniemen delfinaario kuuluu
sekä eurooppalaiseen merinisäkkäiden asiantuntijajärjestöön
että kansainväliseen kouluttajafoorumiin, Johanna
kertoo.
Tunku
työhön on kova: lehti-ilmoitus saattaa tuottaa jopa
400 hakemusta. Harrastukset ja muu elämänkokemus
ovat valintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten myös
se, miten hyvin sopii tiimiin. Särkänniemen delfinaarion
työntekijät saavat itse valita omat työtoverinsa.
Jos on kouluttanut aikaisemmin eläimiä, siitä
on aina etua.
Delfiinin
leikkikaveri
Delfinininhoitajan
työ pitää sisällään paitsi delfiineistä
huolehtimista myös niiden koulutusta. Uusi työntekijä
ei kuitenkaan pääse kouluttamaan heti vaan voi mennä
toistakin vuotta ennen kuin tämä aloittaa kouluttamisen.
Kouluttaminen vaatii, että kouluttaja tuntee hyvin eläimen
ja hänellä on eläimen kanssa yhteistä
historiaa.
Hoitajat
leikkivät delfiinien kanssa paljon ja pulahtavat aina
silloin tällöin uimaan niiden kanssa. Myös
koulutus on delfiineille leikkiä. Delfiinejä ei
pakoteta mihinkään vaan ne saavat itse valita mihin
tehtävään ryhtyvät. Monet ohjelmanumeroista
ovat delfiinien itsensä keksimiä.
Delfiinejä
koulutetaan tekemään vain sellaisia tehtäviä,
jotka sopivat niiden luonnolliseen käyttäytymiseen.
Esimerkiksi hypyt, pyrstölläkävely ja esineiden
ilmaanheittely ovat osa delfiinien leikkisää
kisailua vedessä. Tehtävät ovat sellaisia,
etteivät ne rasita delfiineitä tarpeettomasti, vaikka
ne saavatkin kuntoilua tehtäviä tehdessään.
Delfiineille annetaan koulutuksessa pelkästään
positiivista palautetta.
- Delfiinien koulutuksessa ei voi käyttää rangaistusta,
niiden luottamus vain menetetään, jos niitä
rangaistaan, Johanna sanoo.
Haasteita
ja onnistumisia
Oppimiaan
tehtäviä delfiinit esittelevät yleisönäytöksissä,
joten delfiininhoitajalta vaaditaan myös taitoa esiintyä
yleisön edessä.
Delfiinit
eivät esitä vuodesta toiseen samaa ohjelmaa. Jokaisella
delfiinillä on koko ajan työn alla jokin uusi tehtävä,
sillä näin niiden ohjelma voidaan pitää
riittävän vaihtelevana ja mielenkiintoisena. Delfiininhoitajan
työssäkin on siten koko ajan haasteita. Kuten myös
palkitsevia onnistumisen tunteita.
- Onnistumisen tunne tulee varsinkin silloin, kun delfiinin
kanssa on harjoiteltu uutta tehtävää ja se
onnistuu, sanoo delfinaarion vastaava hoitaja Kai Mattson.
Särkänniemen
delfiineihin voi tutustua osoitteessa:
http://www.sarkanniemi.fi
|
