|
Maaorava
Hankinta
- Häkki - Ruokinta
- Käsittely - Hoito
Maaoravat
eivät ole Suomessa vielä kovinkaan yleisiä.
Ne ovat erittäin vilkkaita ja vikkeliä eläimiä.
Maaoravat ovat päiväeläimiä. Ne elävät
6-10 vuotta.
Hankinta
Maaoravia
saa nykyään melko usein eläinkaupoista. Ne
ovat luovutusikäisiä kahdeksan viikon iässä.
Niitä voi pitää joko yksin tai pareittain.
Jotkut yksilöt saattavat tosin olla aggressiivisia muita
kohtaan. Ne ovat erittäin seurallisia, joten jos oravan
kanssa olemiseen ei ole paljon aikaa, niitä kannattaa
ottaa useampi.
Urokset tulevat yleensä hyvin toimeen keskenään,
samoin naaraan ja uroksen yhdessä pitäminen onnistuu.
Ne tulevat sukukypsiksi vasta vuoden ikäisinä ja
saavat 2-6 poikasta kerralla, jotka menevät kyllä
kaupaksi harvinaisuutensa vuoksi. Suomessa niitä on ainakin
valkoisina ja ruskeina, mutta muualla niistä on jalostettu
jo useita värimuunnoksia.
Häkki
Vilkkautensa
vuoksi maaoravat tarvitsevat erittäin suuren häkin,
joka on täynnä kiipeilymahdollisuuksia. Häkkiin
on sijoitettava paljon oksia ja tasoja. Jos häkki ostetaan
eläinkaupasta, sen on oltava linnunhäkki, koska
jyrsijöiden häkit ovat liian matalia. Myöskään
kerroshäkit eivät kelpaa, koska maaoravat nauttivat
vauhdikkaasta oksalta toiselle pomppimisesta. Tarkista, että
häkin pinnojen välit eivät ole liian suuret,
ettei orava pääse karkaamaan.
Häkki on parasta rakentaa itse, koska silloin siitä
saa sopivan kokoisen. Häkkiin kuivikkeiksi käyvät
joko kutterinpuru tai kuiva heinä. Siinä tulee olla
myös pesäkoppi ja jos oravia on useampia, oma koppi
jokaiselle. Häkkiin laitetaan lisäksi juomapullo
ja ruokakuppi. Maaoravat ovat hyvin siistejä eläimiä
ja käyttävätkin lähes aina yhtä häkin
nurkasta vessanurkkanaan. Häkkiä ei tule sijoittaa
TV:n lähelle, koska sen säteily on maaoraville haitallista
(kuten muillekin eläimille). Häkissä kannattaa
pitää aina puun oksaa jyrsittävänä.
Lisäksi häkissä täytyy olla kalkki- ja
suolakivet. Sinne voi laittaa myös vessapaperirullia,
joissa maaoravat voivat ryömiä.
Ylös!
Ruokinta
Maaoravat
ovat monipuolisia ruokavalionsa suhteen. Niille annetaan siemensekoitusta,
joka saa sisältää myös pähkinöitä
ja auringonkukansiemeniä. Ne hamstraavat siemeniä
ja pähkinöitä hamstereiden tapaan eivätkä
ahmi kaikkea kerralla, joten ne eivät pääse
lihoamaan.
Maaoravalle annetaan lisäksi marjoja, hedelmiä,
vihanneksia ja muutaman kerran viikossa lihaa, esim. kananmunaa
tai eläinkaupasta saatavia jauhomatoja (ennen madon antamista
kannattaa sen leuat murskata vaikka pinseteillä, koska
niillä on erittäin voimakkaat leuat ja olen kuullut
juttuja, että jauhomatoja olisi kaivautunut ihon läpi..joten
ihan varalta vain!). Kesällä sille kannattaa hakea
tuoreruokaa myös ulkoa.
Käsittely
Ne
eivät kesyynny täysin, ellei niitä ole totutettu
siihen jo poikasesta lähtien. Ne saattavat jopa alkaa
viihtyä sylissä, mutta säikähtäessään
kesykin eläin saattaa purra kipeästi. Maaoravia
ei saisi koskaan nostaa hännästä. Niiden nosto
tapahtuu samalla tavalla kuin chinchillan eli toisella kädellä
pidetään eläintä rintakehän alta
ja kainaloiden takaa ja toisella kädellä tuetaan
nostoa takapäästä. Koska maaorava on kuitenkin
paljon pienempi kuin chinchilla, on oltava varuillaan, ettei
se pääse vikkelänä eläimenä
karkaamaan otteesta ja satuta itseään.
Hoito
Maaoravatkin
tulisi päästää säännöllisesti
jaloittelemaan häkin ulkopuolelle. Niitä voi tosin
olla hieman hankala saada takaisin häkkiin, mutta kyllä
ne viimeistään nälän yllättäessä
sinne palaavat. Muista sulkea ikkunat ja ovet, kun orava on
vapaana. Maaoravia ei saisi koskaan jahdata, koska sen seurauksena
niistä tulee arkoja ihmistä kohtaan. Häkki
tulee siivota pari kertaa viikossa. Vesi on muistettava vaihtaa
joka päivä.
Lähteet:
Lemmikki, internet: Liaani
|
