|
Maakilpikonnat
Hankinta
- Asuinpaikka - Ruokinta
- Hoito
Maakilpikonnat
ovat oikein hoidettuina pitkäikäisiä. Ne saattavat
elää jopa yli 100 vuotiaiksi. Jokaisen maakonnan
tulisi kuitenkin saavuttaa ainakin 50 vuoden ikä. Harkitessasi
kilpikonnan hankkimista muista, että olet vastuussa eläimestä
koko sen loppuelämän ajan, eikä olisi oikein
hylätä sitä.
Hankinta
Maakilpikonnia
saa usein eläinkaupasta, mutta monet myyvät konnan
kyllästyttyään siihen ja lehdet ovat täynnä
myynti-ilmoituksia. Lehtien kautta konnan saa yleensä
paljon halvemmalla kuin eläinkaupasta, mutta silloin
kannattaa ottaa selvää, mistä syystä se
myydään, ettei osta vahingossa sairasta konnaa.
Suomessa yleisimmin myytävänä olevat maakilpikonnat
ovat nelivarvas-, kreikan-, espanjan- ja reunuskilpikonnat.
Ostaessasi konnaa, tarkista, että sen kilpi muodostaa
tasaisen kaaren. Jos konna on pari vuotta vanhempi, kilven
tulee olla kova eli se ei saa painettaessa antaa periksi ollenkaan.
Silmät eivät saa rähmiä eivätkä
olla turvonneet tai sameat. Konnan tulee liikkua kaikilla
neljällä raajallaan. Eläimen tulisi nostettaessa
rimpuilla tai vetäytyä kilven sisään suojaan.
Konnaa hankkiessa on muistettava, että sillä tulee
olla cites-todistus, muuten konna ei ole laillinen ja se on
todennäköisesti salakuljetettu. Kilpikonnia ei kannata
hankkia monta jo pelkästään sen takia, että
ne ovat suojeltuja. Kilpikonnat eivät yleensä
lajitoverin seuraa kaipaakaan, niille riittää, että
omistaja pitää seuraa. Hinnat vaihtelevat 200-3000,-
markan välillä.
Asuinpaikka
Maakilpikonnille
paras asuinpaikka on joko yksi huone tai koko asunto, jossa
se saa kulkea vapaasti. Terraariot ovat niille aivan liian
pieniä. Talossa tulee tietysti olla lattialämmitys,
ettei konna vilustu. Kilpikonnat eivät kestä vetoa,
joten sen suhteen on oltava varovainen varsinkin talvella.
Konnalle tulee asettaa johonkin huoneeseen lämpölamppu,
jonka alla lämpötila on 35-45 astetta. Sen tulee
aina halutessaan päästä lampun alle nostamaan
ruumiinlämpöään. Lämpölamppu
sammutetaan aina yöksi. Muualla huoneistossa lämpötilan
tulee olla alle 24 astetta.
Ruokinta
Maakilpikonnat
ovat ehdottomasti kasvissyöjiä. Niille ei tule koskaan
antaa mitään liharavintoa! Jos konnaa on poikasesta
saakka ruokittu väärin, sen kilpi kasvaa erittäin
virheellisesti ja elinikä lyhenee huomattavasti. Kilpikonnan
päivittäisestä ruokavaliosta 80% tulisi olla
ei-hedelmäisiä tuotteita esim. voikukkaa, apilanversoja,
salaatteja, heiniä, fenkolia, vesikrassia... 20% ruosta
tulee olla hedelmiä ja meheviä kasviksia esim.tomaattia,
kurkkua, melonia, ananasta, päärynää,
paprikaa, rusinoita... Lisää tietoa ruokavaliosta
saat Jarmo Perälän kirjasta Maakilpikonnat.
Kilpikonnan ruokaan tulee päivittäin lisätä
vitamiinivalmistetta (esim.Nutrobal) sekä mahdollisesti
kalsiumlisä (liitujauhoa apteekista). Varmistaaksesi,
että konna saa tarpeeksi kuituja, pidä sillä
saatavilla aina esim. kuivaa heinää. Niille ei tule
syöttää mitään puuroja tai leipiä
(eiväthän konnat niitä luonnossakaan syö).
Aikuisille konnille annetaan ruokaa kerran päivässä
ja niille kannattaa pitää viikossa yksi paastopäivä.
Nuoret konnat ruokitaan pari kertaa päivässä.
Hoito
Kesällä
kilpikonnan pitäisi päästä ulos niin usein
kuin mahdollista, koska ne tarvitsevat UV-valoa. Konnaa on
vahdittava koko ajan, sillä ne ovat nopeita liikkumaan
ja saattavat myös kaivautua maahan. Ainakin nelivarvaskilpikonnille
tulisi laittaa sisälle ajanvietteeksi laatikko, jossa
on turvetta, kuivaa heinää tai kankaanpalasia, missä
se saisi kaivella. Kilpikonnia tulee uittaa säännöllisesti
haaleassa vedessä. Vesi ei saa ylettyä konnan selkä-
ja vatsakilven taitekohdan yläpuolelle, koska maakilpikonnat
eivät osaa uida! Kilpeä ei saa rasvata eikä
öljytä, koska se tukkii kilven huokoset. Kilpeä
voi kuitenkin pyyhkiä säännöllisesti Betadinella.
Terveet kilpikonnat tulisi laittaa talvilevolle pariksi viikoksi.
Ennen kuin konnan laittaa talvilepoon on oltava varma, että
se on terve, Sairas konna ei todennäköisesti herää
levosta enää koskaan, koska se on sille liian raskasta.
Talvilevon valmistelut ovat erittäin tarkkoja! Katso
lisätietoja kilpikonnan talvilevosta ja muusta hoidosta
Suomen Herpetologisen yhdistyksen sivuilta.
Lähteet:
Jarmo Perälä: Maakilpikonnat
|
